Viiden HURMIO konsertin pikakierros saatiin päätökseen äskettäin täydessä Kangasalatalossa. Aloitimme 11.2. Huittisten Risto Ryti salista, joka oli meille kaikille uusi kokemus. Olimme siis erään tunnetun kotimaisen jazz-suuruuden kotipesässä. Arvannette, kenestä on kysymys. Hämmästyttävän hieno konserttipaikka keskellä peltoja ja innostunut yleisö!

Huittisten jälkeen suuntasimme 18.2. Porin Promenadiin, jonka akustiikan omaperäisyys aiheutti ensin harmaita hiuksia, mutta yleisön tultua paikalle tilanne helpottui merkittävästi. Saimme musisoida jazz-kaupungin asiantuntevalle yleisölle sielumme kyllyydestä. Myönnetään, että allekirjoittanutta alkoi jossain vaiheessa hirvittää sooloilla klarinetilla salissa missä eräs toinen ehkä kansainvälisesti vieläkin tunnetumpi jazz-muusikko on esittänyt hienoja sooloja samanlaisella soittimella.

Hyvinkään, Hämeenlinnan Verkatehtaan ja Kangasalan konsertit esitimme putkeen kolmena peräkkäisenä iltoina. Taisi olla bändin historiassa ensimmäinen kerta, kun saimme konserteissa nostettua yleisön seisomaan konserttien viimeisten sävelten loppuessa! Onhan siinä tietenkin tamperelainen vaatimattomuus kovilla, kun saa seistä lavalla suuressa suosiossa. Onneksi joukosta löytyy aina se yksi pohjalainen, jolle menestyksestä nauttiminen on ”tuttua kauraa” … Teemun lisäksi!

Tämän konserttisarjan biisivalinnat osoittautuivat ilmeisen onnistuneiksi. Runsaan palautteen mukaan konserttikokonaisuus oli oivallisen monipuolinen kattaus kahden suuren eli Olavi Virran ja Frank Sinatran menestyskappaleista. Konserttisarjan onnistumisesta suuri kunnia kuuluu tietenkin loistavasti esiintyneelle Teemulle joka konsertista toiseen lisääntyvällä intensiteetillä otti otetta bändistä ja innosti suorituksiin! Erityisesti Teemun tulkinnat balladeista saivat salin ”hurmioon” konserttisarjan teeman mukaisesti.

Viulisti Big Bandin toisena solistina ei ole ihan tavanomainen ratkaisu. Luonnollisesti Henrik Perellón kutsumista mukaan helpotti se, että hän oli sovittanut merkittävän osan esitettävistä kappaleista. Lavalla valinta osoittautui aivan loistavaksi. Eräs Seppo H olisi juontaessaan varmasti kutsunut Henrikin viulun soittoa ”jumalaiseksi”! Niin hyvältä se kuulosta. Samaan sarjaan voidaan vielä lisätä Masa Orpanan taiturimaiset improvisoinnit useissa kappaleissa.

Rumpalimme Esko Vuorinen pääsi elementtiinsä ja nuoruudenajan tunnelmiinsa kappaleessa Sing Sing Sing, jonka nyt esitimme ensimmäisen, mutta ei viimeisen, kerran konsertissa!

Teemun ja Henrikin kanssa aloitamme nyt kalenterien tutkimisen jatkosarjan toteuttamiseksi samalla sapluunalla, joten pysykää kuulolla!

Kuvia Kangasala-talosta:

– Hannu Timmerbacka